Tien- ja kadun pitäjien rooli
Olen jatkuvasti havainnut miten verkostojen omistajat kaivavat auki katuja ja teitä, vaikka usein kaivamattomat menetelmät olisivat ympäristökelpoisimpia ja myös edullisimpia. Näitä laskelmia löytyy alan kirjallisuudesta monesta eri maasta. Meillä ei liene niin yksityiskohtaista laskelmaa tehty, joita esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa olen havainnut tehdyn. Kun näissä maissa verkosto on paljon lähempänä maanpintaa kuin meillä, on todella kummallista, että heidän laskelmansa osoittavat kaivamattomien menetelmien pääsääntöisesti tulevan edullisemmaksi kuin auki kaivettuna niin meillä aina ajatellaan ensisijaisesti kaivaa auki ja jos se tulee oikein hankalaksi niin sitten aletaan pohtia kaivamattomia menetelmiä. Miten ihmeessä tien- ja kadunpitäjät eivät ole tiukempia vaatimaan kaivamattomien menetelmien käyttöä vaan sallivat kaikkien verkostorakentajien kaivaa poikki väylien aiheuttaen ko. kohdalle aina epäjatkuvuuskohdan. Oman mökkitieni kohdalla energiayhtiö pyysi lupaa asentaa ilmajohdot maahan ja haki tien alituslupaa. Ohjeistin tieisäntää vaatimaan porausta alituksen tekemiseksi. Energiayhtiö oli sitä mieltä, että heidän aliurakoitsijat ovat vähän itsepäisiä valitessaan menetelmiä. Onpahan heikko tilaaja ja valvoja kyseessä totesin ja sanoin, että kaivakoon auki ja vastatkoon kymmenen vuotta ko. alituskohdan pinnan epätasaisuuden korjaamisesta, jos kaivaa auki. Poraamalla ei tarvitse siitä vastata. Kas kummaa ja niin menetelmä muuttuikin poraamiseksi! Ja liikenne sujui koko työnajan moitteetta sekä jälkikorjauksia ei ole ilmennyt.
Kiinteistöt
Myös rakennuskannan ikääntyessä tuli tarvetta alkaa uusia tekniikkaa ainakin verkostojen osalta. Kun havaittiin perinteisen putkisaneerauksen kalleus, alettiin kehittää vastaavia menetelmiä kiinteistöihin, joita oli jo vesihuoltolaitosten verkostoissa toteutettu. Näin alettiin ensin Ruotsissa ja heti perään Suomessa kehittämään sukkasujutuksia ja pinnoituksia kiinteistöjen viemäreihin. Tästä toiminnasta voidaan olla oikeasti ylpeitä, sillä maamme toimijat tunnetaan globaalistikin omista keksinnöistään niin tuotteiden kuin laitteidenkin saralla. Kiinteistöjen vesijohtoihin toivotaan kehitettävän vielä rakenteita rikkomattomia menetelmiä, joita maailmalla olen jo joitakin nähnyt.
Tonttijohdot
Tonttijohdot, jotka siis yhdistävät kiinteistöjen sisäpuolisen verkoston vesilaitosten kunnalliseen verkostoon on yksi unholaan usein jäävä osuus vesihuoltoa. Kun päälinjaa kaduilla saneerataan, pitäisi kiinteistöjen omistama tonttijohto yleensä saneerata samalla kertaa. Muutoin viemäreiden vuodot siirtyvät vain runkoviemäristä tai tonttijohtoihin ja itse saneerauksen hyöty jää suunniteltua pienemmäksi. Sama koskee vesijohtoja, koska yleensä niitä’ saneerattaessa liitokset pitää kaivaa auki niin samaisesta kaivannosta on helppo sujuttaa myös tonttijohdon osuus eikä tulla sitten uudelleen kaivamaan muutaman vuoden kuluttua sitä varten. Kun olin asiantuntijana Ympäristöministeriön johtamassa SFS-käsikirja 101 ”Viemäreiden sisäpuoliset saneerausmenetelmät” laatimisessa, myös siellä tahtoi unohtua tonttijohtojen ottaminen käsikirjaan mukaan. Tonttijohdoissa saneeraustavat ovat verrattavissa kunnallisteknisen verkoston saneeraustapoihin kun taas kiinteistön sisäpuolelle on kehitetty hieman erilaisia ratkaisuja. Myös tämä käsikirja sen sisältämine standardeineen on aivan liian vähäisessä käytössä.
Uudisrakentaminen
Kaivamattomat uudisrakentamismenetelmät alkoivat kehittymään samoihin aikoihin kuin kaivamattomat saneerausmenetelmätkin. Näistä suuntaporausmenetelmä kehitettiin jo 50 vuotta sitten. Meillä niihin ei tahdottu millään uskoa tilaajien perustellessa meidän maaperäämme sellaiseksi, että täällä on pakko aina kaivaa auki. Kuitenkin meillä viime aikoina kaikkein nopeimmin kasvanut kaivamaton menetelmä on ylivoimaisesti suuntaporaus. Niinhän se toki on maailmalla yleisestikin yleistynyt menetelmä ja laitevalmistajiakin on joka puolella maapalloa. Täälläkin on vihdoin oivallettu suuntaporauksen erinomaisuus. Toki laitteitakin on kehitetty paljon. Erilaisia porausmenetelmiäkin on eri tarkoituksiin kehitetty. Seuraavana uskoisin meillä yleistyvän mikrotunneloinnin käyttö, jota vasta yhdessä kohteessa on tähän mennessä käytetty.
Osin julkaistu alun perin Kuntatekniikka lehdessä asiantuntijakirjoituksena
